Avannaa/Kalaallit Nunaata avannaa, issittumi nunap immikkoortua kujataani Kangaatsiamit avannamut Qaanaamut isorartussuseqarpoq.

Kalaallit Nunaata Avannaata makku ilisimaneqaassutigai; aasaanerani seqineq kaaviinnartoq, kaperlattarnera, arsarnerit, iluliarujussuit, qajartortarneq, pinngortitaq assigiinngiiaartorujussuaq, qimussertarneq aamma nunaqavissut Inuit Kulturiat qangarsuaaneersoq. Maani qangaaniilli inooriaasitoqaq suli ingerlalluarpoq, nalitsinni Kalaallit Nunaannut tulluussaannarlugu, nunarsuarmioqatigiit
kulturiannik alutornaannaartumik illuatungeriisitsisutut ataqatigiissitsilluni.
Qanilaassusermik immikkut ittumik misigisaqarneq, nunarsuup ilaani maani qangatut inussiarnersuseq apeqqutaanngilaq, kisiannili kingornusaalluni. Qanilaassuseq, qiimalluni qungujutsitsisarneq pinngortitamillu ataqqinninneq Inuit kulturianni pingaaruteqarluinnartuupput.

Kangaatsiaq

Kangaatsiaq nutserneqarsinnaavoq ‘qaqqajunnaq amilluinnartoq’. Illoqarfk Kalaallit Nunaanni illoqarfit nutaanersaraat, 1986-imi tikillugu kommunitut naatsorsuussaannginnami – naak illoqarfk immini soorunami qangarnisaanerugaluartoq. Illoqarfk 600-t missaannik inuttussuseqarpoq, nunaqarfnnilu sisamaasuni 700-t missaannik; Attu, Niaqornaarsuk, Ikerasaarsuk aamma Iginniarfk.

Kangaatsiaq aammalu

Aasiaat

Aasiaat 1759-imi Hans Egede’p erneranit Niels-imit tunngavilerneqaqqaarpoq, Europamiut arfanniartui – pingaartumik pukkitsormiut Hollandimiut – kalaallinik niueqateqarnissaat
pinngitsoortinniarlugu. Niuertoqarfk 1763-imi avannamut 125 km-erisut ungasinnerusumut maanna inissisimaff anut nuunneqarpoq.

Aasiaat aammalu

Qasigiannguit

Qasigiannguit Disko Bugtip qinnguani kujammut kangiani inissisimavoq. Aqqa nutserneqarsinnaasoq ‘qasigiaqarfnnguaq’, innersuussivoq, sumiiffk puisinniarfssaqqissutut qangaaniilli periarfssaqarsimasoq. Tassani najugaqarput inuit 1.100-t missaat. Aalisarneq piniarnerlu inuussutissarsiutit pingaarnersaraat, illoqarfullu aalisakkeriviata qalerallit pingaarnertut tunisassiarai.

Qasigiannguit aammalu

Ilulissat

Ilulianut kalaallisut taaguutigineqarput ‘Ilulissat’, taamaattumik kialuunniit tamaanissimasup uissuummissutigisinnaanngilaa sooq illoqarfk taama taaguuteqarnersoq. Ilulissat alianaalluinnartumi inissisimaffeqarput, kangerluup 56 kilometerisut qinngortutigisup paavani, kangerluk Nunarsuup avannarpasissortaani sermersuit aakkartartut annersaannit iluliarujussuarnik ulikkaarluni. Iluliarsuit annerit kangerluup paavani ikkarlittarput – 250-init 300 meterisut ititigisumi – aatsaallu ulilluaraangat kaanngartarlutik imaluunniit nungullarnertik peqqutigalugu uernermikkut kaanngartarlutik.

Ilulissat aammalu

Qeqertarsuaq

Qeqertarsuaq qeqertap taama taaguuteqartup kujammut nuuani inissisimavoq. Qeqertarsuaq isumaqarpoq ‘qeqertaq angisooq’, Kalaallillu Nunaata sineriaani qeqertat annersaralugu. Illoqarfk arfanniamit Svend Sandgreenimit 1773-imi tunngavilerneqarpoq. Arfanniarneq ukiuni uuntriitilinni marlunni kingullerni illoqarfmmut pingaaruteqarluinnarsimavoq. Piniarneq aalisarnerlu suli qeqertap innuttaanut inuussutissarsiutaapput pingaarnerit. Illoqarfk 900-t missaannik inuttussuseqarpoq, nunaqarfllu Kangerluk 30-nik inuttaqarluni, taanna avannamut kimmut akunnialunnguani umiatsiareerluni tikinneqarsinnaavoq. Tamaani ilisimatuut naammattoornikuuaat sermeq sisoortoq, ullormut 100 meterinik nikittartoq.

Qeqertarsuaq aammalu

Uummannaq

Uummannaq qaasuitsup killeqarfanit 590 km-inik avannarpasinnerusumi inissisimavoq. Tamaani ukiut tamaasa seqineq qaammatini marlunni tarrittanngilaq, akerlianilli novembarimit februarimut nuinngisaannarluni. Uummannaq taaneqarsinnaavoq Kalaallit Nunaat ‘piviusoq’. Nuna ataqqinarpasissoq peqqarniitsorlu portusuunik qaqqalik, naasukitsoq, sermerpassualik, iluliarpassualik, innuttaasunullu qimussimik umiatsiamilluunniit aalisarneq piniarnerlu ulluinnarni inuunermut pissusissamisoortumik ilaasoq.

Uummannaq aammalu

Upernavik

Upernavik isumaqartoq ‘upernaarsiorfk’, illoqarfuvoq mikisoq eqeersimaarfusoq, Kalaallit Nunaata kitaata avannaani inissisimasoq. Inuit 1.200-t Upernavimmi najugaqarput, inuillu 1.750- it nunaqarfnni qulingiluaasuni najugaqarlutik.

Upernavik aammalu

Qaanaaq

Qaanaami Kalaallit Nunaanni qangatut inooriaaseq illoqarfmmut nutaaliaasumut akuleriippoq. Amerikamiut Thule-mi (aamma Dundas-imik taaneqartartoq) sakkutooqarfat 1953-imi allilerneqarmat, innuttaqqaavi avannamut 100 km-isut ungasitsigisumut nuunneqarput, illoqarfk nutaarluinnaq tassani sananeqarsimalluni. Illoqarfk imaaniit qimerlooraanni, malunnarluinnarpoq illoqarfup talerpiatatungaa Amerikap ilaatut sananeqarsimasoq, aaqqissuuteqqissaarlugu, uffali saamiatatungaani illut soorlulusooq qaqqat sivingarnannit erfagiuutiinnaarneqarsimasut.

Qaanaaq aammalu

Angalatitsisartunik ilisarititsineq

Destination Avannaa suliffeqarfuvoq iluanaarniuteqanngitsoq, taamaammallu angalatitsisutut ATUUNNANI, inniminniiff gineqarsinnaanngilagut, taamaallaat anguniagaraarput tikeraat paasissutissanik pisariaqartitsisut sumiiffmmilu angallassisut akornanni paasissutissanik ataqatigiissaarilluta pilersitsineq. Angalanissamut inniminniissagaanni sumiiffkkaani angallassisut arlallit pikkorissullu innersuussutigiinnarsinnaavagut.

Takornariartitsivinnut paasissutissat amerlanerusut